LAMMINRANTA

 Ikäihmisten hoivakoti ja lasten päiväkoti samassa rakennuksessa 

                             

Casagrande Laboratory rakentaa tulevaisuuden kaupungin Tallinnaan

Andrei Tarkovskin Stalker-elokuvan kulisseihin nousee kolmessa päivässä nelikerroksinen Paracity   Suomalainen arkkitehti- ja kaupunkisuunnittelutoimisto Casagrande Laboratory rakentaa 9. syyskuuta alkavaan Tallinn Architecture Biennaleen tulevaisuuden kaupungin. Kahdestatoista puumoduulista koostuva neljäkerroksinen Paracity kasataan kolmessa päivässä. Paracity rakennetaan entiseen voimalaitokseen, jossa elokuvaohjaaja Andrei Tarkovski kuvasi klassikkoelokuvaansa Stalkeria vuonna 1977. Tila on juuri kunnostettu näyttely- ja monitoimitilaksi Kultuuri Kateliksi. "Tallinnan näyttely on siitä merkittävä, että siellä Paracity rakennetaan sillä tavalla kuin se on suunniteltu: käsityökaluilla, miestyövoimalla ja improvisoiden. Nyt ryhmä koostuu viidestätoista opiskelijasta, mutta he voisivat olla yhtä hyvin kodittomia", arkkitehti Marco Casagrande sanoo. Kolmatta kertaa järjestettävän Tallinn Architecture Biennalin teemana on Self-Driven City. Kansainvälinen kuraattoriverkosto kutsui Casagrande Laboratoryn Paracityn mukaan arkkitehtuurin tulevaisuuteen ja urbanismiin keskittyvään TAB Labiin. Paracity on tulva-, maanjäristys- ja katastrofialueille suunniteltu kaupunkirakennejärjestelmä, jossa asukkaat rakentavat itse kotinsa puisen rungon sisään. "Käytännössä Paracity on tilamoduuli, joka on parhaimmillaan toistuvissa tiloissa. Siitä voi tehdä asuinkerrostaloja, kouluja, päiväkoteja ja niin edelleen", Casagrande Laboratoryn tuotanto ja talousjohtaja Sauli Ylinen sanoo. Normaalisti Paracityn kehikko on kooltaan kuusi kertaa kuusi metriä. CLT-laminoidun pilarin vahvuus on 60 senttiä. Tallinnaan nousee kehikosta pienempi versio, jonka koko on kolme kertaa kolme metriä ja pilarin paksuus 20 senttiä. "Pienempi malli voisi olla katastrofialueen ensimmäinen pysyvä rakenne. Ensin seiniksi viritettäisiin pressut tai mitkä tahansa kankaat. Seuraavaksi seinät voisi rakentaa jätelaudasta ja kun rakennustarvikkeita alkaa taas saada niin vaikka muurata, Ylinen sanoo. Näyttelyn jälkeen Paracityn rakenteet menevät hyötykäyttöön. "Niistä tehdään kylä Tallinnan yliopiston pihalle. Toivon, että siitä tulee avoin akateeminen runko. Paikka, jonka puitteisiin opiskelijat saavat itse tehdä tarvitsemiaan tiloja", Casagrande sanoo. Pienemmän Paracity-kuution rakentaminen on yksinkertaista ja nopeaa. Yhdeksän neliön kehikot on suunniteltu niin, että kaksi ihmistä voi kasata ne käsityökaluilla alle tunnissa. Rakenne on kestävä, kevyt, jäykkä ja helppo kuljettaa. Yhteen merikonttiin mahtuu useita runkoja. "Tämä on hyönteisarkkitehtuuria, jossa on kasa ukkoja ja tikkuja. Sitten se on vain toistoa. Koti nousee tunneissa, kaupunki päivässä", Casagrande sanoo. Tallinn Architecture Biennale 9.9.-18.10.2015.  Median on mahdollista tulla seuraamaan Paracityn rakentamista Tallinnaan 8.9.2015.   Ilmoittautumiset, lisätiedot ja haastattelupyynnöt: Santtu Parkkonen Mellakka Helsinki 0400911130 santtu@mellakkahelsinki.fi Linkit:  TAB.ee kultuurikatel.ee casagrandelaboratory.com

Santtu Parkkonen santtu@mellakkahelsinki.fi +358 400 911130 Mellakka Helsinki PR- & viestintätoimisto Merimiehenkatu 29, sisäpiha 00150 Helsinki www.mellakkahelsinki.fi

"Rakennuksia teki mieli potkia" – palkittu suomalaisarkkitehti valitsi kolme inhokkiaan betonirakennuksista

KULTTUURI 12.5.2015 13:17

Jussi Lehmusvesi

HELSINGIN SANOMAT

ERKKI LAITILA / KUVAAJA

Vantaan Malminiitty 1970-luvulla kuvattuna.

• 184

Palkittu suomalaisarkkitehti Marco Casagrande (s.1971) vaatii Suomeen lisää puurakentamista.

Casagrande sai maanantaina kansainvälisen kestävän arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun palkinnon.

Palkinnon myöntävät Unesco ja kansainvälinen Locus-säätiö.

SARI GUSTAFSSON / LEHTIKUVA

Arkkitehti Marco Casagranden mukaan Suomi on puurakentamisessa pahasti jälkijunassa.

Casagranden mukaan Suomi on pahasti jälkijunassa laminoidun massiivipuun käytössä. Sitä käytetään jo yleisesti Keski-Euroopassa ja Kanadassa.

"Nyt on aika siirtyä teollisesta laiskuudesta takaisin ajatteluun, jossa rakennettu ihmisympäristö tulostuu suoraan ympäröivistä luonnonmateriaaleista, meillä metsästä", hän julistaa.

"Yleisesti ottaen pitäisi lopettaa betonin käyttö maanpäällisissä rakennusosissa."

Casagrandella on toki oma lehmä ojassa, sillä hänen toimistonsa suunnittelee puurakennuksia niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Parhaillaan rakenteilla on muun muassa puukerrostaloja Jokelaan.

ANTTI HÄMÄLÄINEN

Jyväskylän asuntomessualue. Marco Casagranden suunnittelema Villa Muurame Jyväskylän asuntomessualueella vuonna 2014.

Casagranden mukaan yksistään Skotlannissa nyt aloitettavista kerrostaloista 70 prosenttia on CLT-rakenteisia (Cross-Laminated Timber), vaikka kaikilla alueilla ei kasva metsiä juuri lainkaan ja kaikki puu on maahantuotua. Myös Japanissa on kasvavaa kiinnostusta puurakentamiseen.

"Onhan se erikoista, että täällä metsien täyttämässä maassa niitä ei osata hyödyntää. Meillä olisi kuitenkin kaikki edellytykset kehittää puurakentamisesta selkeä vientituote Suomelle", hän sanoo.

Suomessa CLT-materiaalia on valmistettu Kuhmon tehtaassa vasta puolisen vuotta, kun monessa muussa maassa sitä on tehty parikymmentä vuotta.

Casagrande uskoo syynä olevan pitkä betonirakentamisen perinne.

"Me olemme olleet täällä betonin varjossa, mutta sen olisi nyt muututtava. Siitäkin huolimatta, että betoniteollisuus pyrkii tietysti puolustamaan markkinoita kaikin mahdollisin keinoin."

Casagranden toimisto on profiloitunut nimenomaan puurakentamisen edelläkävijänä. Sen kärkihanke Paracity on ratkaisu luonnontuhojen, kuten tulvien ja tsunamin koettelemille seuduille.

Toimisto suunnittelee parhaillaan rakennushankkeita muun muassa Pakistaniin, Japaniin ja Taiwaniin.

Toimisto on suunnitellut kaupunkirakennekonseptin, jossa asukkaat itse rakentavat asuntonsa suurista laminoiduista puukuutioista. Rakennusaineena ovat vajaan kuuden metrin mittaiset tikut, joiden päässä ovat liitokset.

Näin köyhien alueiden asukkaat voivat itse luoda asuinalueita yhdistelemällä ja pinoamalla suomalaisesta männystä tehtyjä moduuleja päällekkäin.

Paloturvallinen moduuli on tehty kestämään tulvia ja maanjäristyksiä.

Taipeissa 15 000 - 20 000 ihmisen asuinalueen rakentaminen on tarkoitus aloittaa ensi vuoden aikana.

"Me pidetään peukkuja, että lähtee silloin liikkeelle. Se on nyt paikallisesta kaupunginhallituksesta kiinni", Casagrande sanoo.

Pyysimme arkkitehtia valitsemaan suomalaisista betonirakennuksista inhokkinsa ja kertomaan mitä niille pitäisi tehdä.

ERKKI LAITILA / KUVAAJA

Malminiitty.

1. Malminiitty 

Casagrande kommentoi: "Betonilähiöt ovat oman aikansa tuote, rapistuvat pikkuhiljaa. Usein rakennukset on sijoiteltu hienosti luontoon ja puut ovat nyt suuria. Lähiöuudistus voitaisiin tehdä vaihtamalla julkisivujen betonielementit massiivipuuelementteihin. Puulähiö kuulostaa mukavalta."

"Asuin itse Malminiityssä lapsena. Jotenkin niitä rakennuksia teki mieli potkia."

"Uudet asuinalueet pitäisi tehdä ehdottomasti puusta jo kaavavaiheessa. Myös hometalojen ongelmat johtuvat luita myöten kilpailutetun teollisen rakentamiskulttuurin piittaamattomuudesta. Tässä ”tehokkaassa” rakentamisessa ovat mukana kaikki arkkitehdeistä rakennuttajiin, aliurakoitsijoihin ja kuntien virkamiehiin."

LEIF ROSAS /REDSTAR

Kerrostalo Pasilassa.

2. Pasila

Casagrande kommentoi: "Koko hoito uusiksi ja puusta. Teräsbetoni ja teräslasi on syytä unohtaa. Myöskään pelkkä rakennusmateriaalin vaihto ei riitä, vaan teollinen kontrolli on laajemminkin avattava, jotta luonto pääsee sisälle ja ryhtyy yhteistyöarkkitehdiksi. Viherkatot, kattoviljelykset, yhteisöpuutarhat, rämeet ja rauniot kuuluvat ihmisen kaupunkikompostiin. Joku vanhoista taloista voitaisiin jättää kolmiulotteiseksi rauniopuutarhaksi."

MARTTI KAINULAINEN / LEHTIKUVA

Näkymä Kouvolasta.

3. Kouvolan betonikeskusta

Casagrande kommentoi: "Kaupungin betonikeskusta Kymenlaakson puuteollisuuden ytimessä kuvaa monella tapaa kaupungistumiskehitystämme. Se on yhtä suojattu ja kova kuin betoniteollisuus. Sama mylly on jauhanut kymmeniä vuosia ja jauhaa yhä totisena metsän keskellä. Samalla keskustaan pitäisi saada enemmän eloa, ihmiset muuttavat sieltä pois. Keskustan ympärillä kasvaa paljon metsää ja sitä työstetään."

"Toisaalta Kouvolan betonitalot ovat brutaalin kauniita ja niitä pitäisi suojella. "

"Minusta kaupunki on vasta kotelovaiheessa. Betonisesta kotelosta kuoriutuu puinen orgaaninen kaupunki , joka liittää teollisen kaupungin osaksi luontoa. Olisi mielenkiintoista kasvattaa tämä uusi, ihmisen mittakaavainen puinen organismi kasvamaan vaiheittain betonisten kaupunkitalojen lomaan. Miten metsä kasvaa sisälle betonikeskustaan ja avaa betonisen lukon?"

MARCO CASAGRANDELLE KANSAINVÄLINEN ARKKITEHTUURIPALKINTO

Tiedote 11.5.2015, julkaisuvapaa

Suomalaisarkkitehdin suunnittelemasta Paracitystä on tulossa Suomen suurin puuvientihanke

Suomalainen arkkitehti Marco Casagrande, s. 1971, on saanut kansainvälisen kestävän arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun palkinnon Global Award for Sustainable Architecturen. Yhdeksättä kertaa jaetun palkinnon myöntävät UNESCO ja LOCUS Foundation, jonka taustalla on joukko säätiöitä sekä yliopistoja*. Palkinto jaettiin Pariisissa 4. toukokuuta. Palkintoraadin perusteluiden mukaan; "Kolmannen sukupolven kaupungin teorian luonut Casagrande yhdistää taitavasti ihmistieteet, filosofian ja ympäristötieteet käytännön kokeiluihin. Casagrande on viettänyt kymmenen vuotta erilaisissa urbaaneissa työpajoissa ja yliopistoissa ympäri maailmaa. Viimeistään Taipein yliopistossa vietetty aika antoi hänelle perusteet ja välineet tehdä tutkimusta pitkällä aikavälillä." Casagrande kertoo olevansa vaikuttunut saamastaan palkinnosta ja etenkin sen taustavoimista. "He katsovat eteenpäin ja etsivät aktiivisesti tulevaisuuden ratkaisuja ja tekijöitä. On hienoa, että he ovat valinneet minut yhdeksi heistä." Marco Casagranden lisäksi palkinnon saivat Talcan arkkitehtuurikoulu Chilessä, arkkitehti Santiago Cirugeda / Recetas Urbanas Espanjasta, tanskalainen kaupunkisuunnittelun uudistaja Jan Gehl sekä belgialainen Rotor-toimisto. Suomesta palkintoraadissa oli mukana Arkkitehtuurimuseon Kristiina Nivari.   Unelmana Paracityn rakentaminen   Marco Casagranden arkkitehtuuritoimisto Casagrande Laboratory suunnittelee parhaillaan rakennushankkeita muun muassa Pakistaniin, Japaniin, Taiwaniin ja Saudi-Arabiaan. "Ulkomaiset toimeksiantajat arvostavat palkintoja. Kotimaassa olen kokenut, että niillä on hyvin pieni merkitys. Tietenkin ulkomailla myös tarpeet ja hankkeiden mittasuhteet ovat aivan erilaiset kuin Suomessa. Esimerkiksi Pakistanissa ei yksinkertaisesti ole energiaa, joten siellä on pakko kiinnittää huomiota rakennusten energiatehokkuuteen", Casagrande sanoo. Casagrande Laboratoryn kärkihanke Paracity on ratkaisu luonnontuhoalueiden rakentamiseen. Paracity on kaupunkirakennejärjestelmä, kolmannen sukupolven kaupunki, jossa kaupunkilaiset itse rakentavat kotinsa, yhteisönsä ja viljelyksensä. Rakenteiden runkona käytetään Kuhmossa valmistettua ristikkäin laminoitua massiivimäntyä. Hankkeen pilotteja ollaan parhaillaan suunnittelemassa Pohjois-Fukushiman tsunamialueelle, Taipein tulvatasankoalueelle ja Pakistaniin. "Tällä hetkellä suurin unelmani on rakentaa Paracity. Haluaisin myös, että Suomessa kaikki kaupungit rakennettaisiin jatkossa puusta. Meillä on todella kehittynyt puurakentamisteknologia. Rakenteista saadaan lujia ja jopa tulenkestäviä. Raaka-aineet kasvavat aivan nurkan takana, joten betonirakentamisessa ei ole mitään mieltä. Se pitäisi kieltää", Casagrande sanoo.

Haastattelupyynnöt ja lisätiedot:   Santtu Parkkonen +358400911130 santtu@mellakkahelsinki.fi Linkit: *Locus-säätiö http://locus-foundation.org/index2.htm Casagrande Laboratory http://paracity.fi/ Suomen arkkitehtuurimuseo http://www.mfa.fi/ Lehdistökuvat: https://dl.dropboxusercontent.com/u/37997019/Casagrande_Highres.zip Valokuvaaja Ville Malja mainittava kuvia julkaistaessa. Santtu Parkkonen santtu@mellakkahelsinki.fi +358 400 911130 Mellakka Helsinki PR- & viestintätoimisto Merimiehenkatu 29, sisäpiha 00150 Helsinki www.mellakkahelsinki.fi