Marco Casagrande ajaa lempiendurollaan Turun metsissä
Hannu Pöppönen
HELSINGIN SANOMAT, 13.6.2011
Marco Casagrande hankki nykyisen enduropyöränsä vuonna 2008. Edellisellä pyörällään hän ajoi Kiinaan. Kuva: Bo Stranden
Vuonna 2004 arkkitehti Marco Casagrande valittiin ekologisen kaupunkisuunnittelun professoriksi taiwanilaiseen yliopistoon. Hän päätti, että työmatka Suomesta Kiinaan on tehtävä enduropyörällä.
"Kaikki ne paikat – Kazakstan, Gobin autiomaa – tuntuivat tosi kiinnostavilta, ja kyllä se olikin totta", Casagrande kertoo.
Pari vuotta sitten Casagrande palasi Suomeen. Pyöräkin oli tallella.
Hän ei ollut raaskinut hankkiutua siitä eroon, vaikkei sillä liiemmin ajellutkaan.
Suomessa Casagrande kiinnostui uudestaan ja vakavammin enduroajosta ja hankki nykyisen KTM-pyöränsä, jossa on 300 kuutiota ja kaksitahtimoottori. Sillä on ollut yksi omistaja aiemmin.
Casagrande ajaa pyörällään Turun metsissä.
"Ja soilla ja kivikoissa ja kallioilla. Minne vaan pääsee."
Casagrandea kiehtoo pyörän suunnittelussa se, miten kaikki ylimääräinen on karsittu.
"En keksi, miten sitä voi saada paremmaksi. Muotoilu vastaa esimerkiksi sellaisiin asioihin, miten moottorin voima jakautuu pyörään niin, että se on hyvin hallittavissa ja että se on mahdollisimman pieni ja samalla tukeva."
Enduropyörän muotoilun erinomaisuuden huomaa parhaiten tietysti silloin, kun sillä ajaa.
Casagrande sanoo, että hänen pyörällään on persoonallisuus ja henki, toisin kuin esimerkiksi autoilla. Endurolla ajaminen vaatii tarkempaa keskittymistä, taitoa ja fysiikkaa kuin autoajelu.
"Kun ajetaan tuolla metsässä, oman fysiikan ja ajatuksen on pakko yhtyä myös pyörän henkeen, jotta syntyy se orgaaninen kone, jossa ukko on yksi osa", Casagrande maalailee.
Mutta mies ja moottoripyörä ei ole vielä täysi kokonaisuus. Casagrande suojaa itsensä ajaessaan kaulasuojaa myöten.
"Kopisen niihin puihin paljon enemmän kuin varttuneemmat kuskit."
Hannu Pöppönen
HELSINGIN SANOMAT, 13.6.2011
Marco Casagrande hankki nykyisen enduropyöränsä vuonna 2008. Edellisellä pyörällään hän ajoi Kiinaan. Kuva: Bo StrandenVuonna 2004 arkkitehti Marco Casagrande valittiin ekologisen kaupunkisuunnittelun professoriksi taiwanilaiseen yliopistoon. Hän päätti, että työmatka Suomesta Kiinaan on tehtävä enduropyörällä.
"Kaikki ne paikat – Kazakstan, Gobin autiomaa – tuntuivat tosi kiinnostavilta, ja kyllä se olikin totta", Casagrande kertoo.
Pari vuotta sitten Casagrande palasi Suomeen. Pyöräkin oli tallella.
Hän ei ollut raaskinut hankkiutua siitä eroon, vaikkei sillä liiemmin ajellutkaan.
Suomessa Casagrande kiinnostui uudestaan ja vakavammin enduroajosta ja hankki nykyisen KTM-pyöränsä, jossa on 300 kuutiota ja kaksitahtimoottori. Sillä on ollut yksi omistaja aiemmin.
Casagrande ajaa pyörällään Turun metsissä.
"Ja soilla ja kivikoissa ja kallioilla. Minne vaan pääsee."
Casagrandea kiehtoo pyörän suunnittelussa se, miten kaikki ylimääräinen on karsittu.
"En keksi, miten sitä voi saada paremmaksi. Muotoilu vastaa esimerkiksi sellaisiin asioihin, miten moottorin voima jakautuu pyörään niin, että se on hyvin hallittavissa ja että se on mahdollisimman pieni ja samalla tukeva."
Enduropyörän muotoilun erinomaisuuden huomaa parhaiten tietysti silloin, kun sillä ajaa.
Casagrande sanoo, että hänen pyörällään on persoonallisuus ja henki, toisin kuin esimerkiksi autoilla. Endurolla ajaminen vaatii tarkempaa keskittymistä, taitoa ja fysiikkaa kuin autoajelu.
"Kun ajetaan tuolla metsässä, oman fysiikan ja ajatuksen on pakko yhtyä myös pyörän henkeen, jotta syntyy se orgaaninen kone, jossa ukko on yksi osa", Casagrande maalailee.
"Aika usein porukat puhuvat, että saa rytmin päälle. Luulen, että se tarkoittaa juuri sitä, että ukon ja pyörän henki on yhdistynyt, ja se lähtee menemään oliona siellä metsässä."
Mutta mies ja moottoripyörä ei ole vielä täysi kokonaisuus. Casagrande suojaa itsensä ajaessaan kaulasuojaa myöten.
"Kopisen niihin puihin paljon enemmän kuin varttuneemmat kuskit."
