Arkkitehti Marco Casagrande vieraili
maanantai-iltana Hangossa yhdessä vaimonsa Nikitan sekä poikansa Marlonin
kanssa. Mukana oli myös japanilainen arkkitehti Hiroki Oya, Casagranden
yhteistyökumppani. Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu ja ympäristölautakunnan
jäsen Marko Niemi oli kutsunut Casagranden tutustumaan Hankoon – erityisesti siihen,
mitä on tehty Kuningattarenvuorella, ja mitä aiotaan tehdä Casinon, Plagenin ja
Puistovuoren alueella. Alueen kohtalosta käydään Hangossa kiivasta keskustelua
ja esitettyjä suunnitelmia vastaan kerätään nimiä.
Hangon ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja
Pertti Sundqvist oli myös kutsuttu mukaan kierrokselle valottamaan vieraille
suunnitelmien yksityiskohtaisempaa sisältöä.
-
Olen aina ollut kiinnostunut
Hangosta ja minua surettaa se kehitys, josta olen kuullut ja jonka nyt näen
omin silmin. Toisinaan lehdistä saa lukea hurjia tarinoita Hangosta, ja
surettaa se kasvoton päätöksenteko, joka näyttää olevan käynnissä, sanoo
Casagrande.
Hän kiinnostui alueesta osittain myös
Aalto-yliopiston arkkitehtiosastolla, muun muassa Ninni Westerholmin, tekemien
selvitysten johdosta.
-
On mielenkiintoista, että
autoilijat otetaan huomioon aina ensimmäisenä, kun jotakin suunnitellaan. Kun
Hangon väestönkehitys on jatkuvasti negatiivinen, pitäisi pysähtyä hiukan
miettimään ja ymmärtää, että jotakin pitää tehdä; pitäisi osata profiloitua
jotenkin, jotta kehityksen suunta saataisiin muuttumaan, sanoo Casagrande.
Hän peäänkuuluttaa poikkitieteellistä,
riippumatonta tulevaisuustutkimusta, jossa huomioitaisiin koko yhteisön tarpeet,
ei vain Hangon kaupungin tarpeet – ja jota konsulttien näkemykset eivät ole
vääntämässä omaan suuntaansa. Pitäisi osata katsoa vallitsevaa hetkeä kauemmas
tulevaisuuteen.
-
Kun tutkimus tilataan ”oikeilta”
henkilöiltä, saadaan raportti, jossa näkökulmat ovat tilaajan toiveiden
mukaiset. Nykyhetkeen kiinnitytään tiukasti edes vilkaisematta tulevaisuuteen,
hän huomauttaa.
OLISIHAN SE VOINUT OLLA HUONOMPIKIN
Tutustuttuaan Casinon, Plagenin ja
Puistovuoren alueiden kaavaehdotukseen Casagrande totesi, että olisi se voinut
olla huonompikin.
Japanilainen Hiroki Oya, vastavalmistunut
arkkitehti ja Casagrande kollega, ei voi olla ihastelematta luontoa ja
ihmettelemästä sitä, miten säälimättömästi sitä on kohdeltu niin keskeisellä
paikalla Hankoa.
-
Tämä on todella surullinen näky,
sanoo Oya, katsellessaan Kuningatarvuorta Itäsatamassa.
Satamakadun tilapäinen asfaltti ei Casagrandea
juuri ihastuta, mutta sen sijaan näkymä, joka aukeaa uuden ravintolapaviljongin
ja HSF:n välistä on hänestä aivan fantastinen.
-
Kaupunki- ja
yhdyskuntasuunnittelun näkökulmasta tämä on täydellinen paikka: tässä on kaunis
näkymä – mutta kaikki on peitetty vihatulla asfaltilla, puuskahtaa hän.
Casagrande selittää visiotaan kaupunginvaltuutettu Marko Niemelle mareografin laiturilla. |
MYTOLOGIAA JA MYSTIIKKAA
Casagrande peräänkuuluttaa fokuksen
ankkuroitumista Hangon ainutlaatuisiin erityispiirteisiin; siihen mystiikkaan
ja mytologiaan, jota mahdollisesti voitaisiin markkinoida tehokkaammin. Hän
mainitsee Alaskassa sijaitsevan Fairbanksin esimerkkinä. Joka vuosi tuhannet
japanilaiset turistit tulevat sinne katsomaan revontulia. Kaupunki on aivan
täynnä japanilaisia, mutta kun revontulet syttyvät, kadut tyhjenevät.
-
Kaikki säntäävät sisään, koska
japanilaisen uskomuksen mukaan revontulien aikaan alkunsa saaneista lapsista
tulee älykkäämpiä, kertoo Casagrande.
Jos ei nyt aivan sama, niin jokin vastaava
luonnonilmiö voisi koitua Hangon menestykseksi.
-
Täällä on ainutlaatuisia lintu-,
hyönteis- ja kasvilajeja; siihen täytyy olla jokin syy, hän pohtii.
Casagranden mukaan Hangon mittasuhteet ovat
toiset kuin kaupungeilla yleensä.
- Täällä on tiettyä ilmavuutta ja
ilmapiiri, jota ei löydy kovin monesta muusta paikasta. Vaalikaa sitä. Hankon
on jonkinlainen anti-Kerava, sanoo Casagrande.
Arkkitehtina ja kaupunkisuunnittelijana hän
myöntää tosin, että kyse on suuremmista asioista kuin mihin yksi yksittäinen
ihminen pystyy vaikuttamaan. Tai yksi arkkitehti.
-
Perusteellinen, poikkitieteellinen
tulevaisuusselvitys ja –tutkimus, sitä tarvitaan, kiteyttää hän lopuksi.