KULTTUURI
ERKKI LAITILA / KUVAAJA
Palkittu suomalaisarkkitehti Marco Casagrande (s.1971) vaatii Suomeen lisää puurakentamista.
Casagrande sai maanantaina kansainvälisen kestävän arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun palkinnon.
Palkinnon myöntävät Unesco ja kansainvälinen Locus-säätiö.
SARI GUSTAFSSON / LEHTIKUVA
Casagranden mukaan Suomi on pahasti jälkijunassa laminoidun massiivipuun käytössä. Sitä käytetään jo yleisesti Keski-Euroopassa ja Kanadassa.
"Nyt on aika siirtyä teollisesta laiskuudesta takaisin ajatteluun, jossa rakennettu ihmisympäristö tulostuu suoraan ympäröivistä luonnonmateriaaleista, meillä metsästä", hän julistaa.
"Yleisesti ottaen pitäisi lopettaa betonin käyttö maanpäällisissä rakennusosissa."
Casagrandella on toki oma lehmä ojassa, sillä hänen toimistonsa suunnittelee puurakennuksia niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Parhaillaan rakenteilla on muun muassa puukerrostaloja Jokelaan.
ANTTI HÄMÄLÄINEN
Casagranden mukaan yksistään Skotlannissa nyt aloitettavista kerrostaloista 70 prosenttia on CLT-rakenteisia (Cross-Laminated Timber), vaikka kaikilla alueilla ei kasva metsiä juuri lainkaan ja kaikki puu on maahantuotua. Myös Japanissa on kasvavaa kiinnostusta puurakentamiseen.
"Onhan se erikoista, että täällä metsien täyttämässä maassa niitä ei osata hyödyntää. Meillä olisi kuitenkin kaikki edellytykset kehittää puurakentamisesta selkeä vientituote Suomelle", hän sanoo.
Suomessa CLT-materiaalia on valmistettu Kuhmon tehtaassa vasta puolisen vuotta, kun monessa muussa maassa sitä on tehty parikymmentä vuotta.
Casagrande uskoo syynä olevan pitkä betonirakentamisen perinne.
"Me olemme olleet täällä betonin varjossa, mutta sen olisi nyt muututtava. Siitäkin huolimatta, että betoniteollisuus pyrkii tietysti puolustamaan markkinoita kaikin mahdollisin keinoin."
Casagranden toimisto on profiloitunut nimenomaan puurakentamisen edelläkävijänä. Sen kärkihanke Paracity on ratkaisu luonnontuhojen, kuten tulvien ja tsunamin koettelemille seuduille.
Toimisto suunnittelee parhaillaan rakennushankkeita muun muassa Pakistaniin, Japaniin ja Taiwaniin.
Toimisto on suunnitellut kaupunkirakennekonseptin, jossa asukkaat itse rakentavat asuntonsa suurista laminoiduista puukuutioista. Rakennusaineena ovat vajaan kuuden metrin mittaiset tikut, joiden päässä ovat liitokset.
Näin köyhien alueiden asukkaat voivat itse luoda asuinalueita yhdistelemällä ja pinoamalla suomalaisesta männystä tehtyjä moduuleja päällekkäin.
Paloturvallinen moduuli on tehty kestämään tulvia ja maanjäristyksiä.
Taipeissa 15 000 - 20 000 ihmisen asuinalueen rakentaminen on tarkoitus aloittaa ensi vuoden aikana.
"Me pidetään peukkuja, että lähtee silloin liikkeelle. Se on nyt paikallisesta kaupunginhallituksesta kiinni", Casagrande sanoo.
Pyysimme arkkitehtia valitsemaan suomalaisista betonirakennuksista inhokkinsa ja kertomaan mitä niille pitäisi tehdä.
ERKKI LAITILA / KUVAAJA
1. Malminiitty
Casagrande kommentoi: "Betonilähiöt ovat oman aikansa tuote, rapistuvat pikkuhiljaa. Usein rakennukset on sijoiteltu hienosti luontoon ja puut ovat nyt suuria. Lähiöuudistus voitaisiin tehdä vaihtamalla julkisivujen betonielementit massiivipuuelementteihin. Puulähiö kuulostaa mukavalta."
"Asuin itse Malminiityssä lapsena. Jotenkin niitä rakennuksia teki mieli potkia."
"Uudet asuinalueet pitäisi tehdä ehdottomasti puusta jo kaavavaiheessa. Myös hometalojen ongelmat johtuvat luita myöten kilpailutetun teollisen rakentamiskulttuurin piittaamattomuudesta. Tässä ”tehokkaassa” rakentamisessa ovat mukana kaikki arkkitehdeistä rakennuttajiin, aliurakoitsijoihin ja kuntien virkamiehiin."
LEIF ROSAS /REDSTAR
2. Pasila
Casagrande kommentoi: "Koko hoito uusiksi ja puusta. Teräsbetoni ja teräslasi on syytä unohtaa. Myöskään pelkkä rakennusmateriaalin vaihto ei riitä, vaan teollinen kontrolli on laajemminkin avattava, jotta luonto pääsee sisälle ja ryhtyy yhteistyöarkkitehdiksi. Viherkatot, kattoviljelykset, yhteisöpuutarhat, rämeet ja rauniot kuuluvat ihmisen kaupunkikompostiin. Joku vanhoista taloista voitaisiin jättää kolmiulotteiseksi rauniopuutarhaksi."
MARTTI KAINULAINEN / LEHTIKUVA
3. Kouvolan betonikeskusta
Casagrande kommentoi: "Kaupungin betonikeskusta Kymenlaakson puuteollisuuden ytimessä kuvaa monella tapaa kaupungistumiskehitystämme. Se on yhtä suojattu ja kova kuin betoniteollisuus. Sama mylly on jauhanut kymmeniä vuosia ja jauhaa yhä totisena metsän keskellä. Samalla keskustaan pitäisi saada enemmän eloa, ihmiset muuttavat sieltä pois. Keskustan ympärillä kasvaa paljon metsää ja sitä työstetään."
"Toisaalta Kouvolan betonitalot ovat brutaalin kauniita ja niitä pitäisi suojella. "
"Minusta kaupunki on vasta kotelovaiheessa. Betonisesta kotelosta kuoriutuu puinen orgaaninen kaupunki , joka liittää teollisen kaupungin osaksi luontoa. Olisi mielenkiintoista kasvattaa tämä uusi, ihmisen mittakaavainen puinen organismi kasvamaan vaiheittain betonisten kaupunkitalojen lomaan. Miten metsä kasvaa sisälle betonikeskustaan ja avaa betonisen lukon?"
ERKKI LAITILA / KUVAAJA
Palkittu suomalaisarkkitehti Marco Casagrande (s.1971) vaatii Suomeen lisää puurakentamista.
Casagrande sai maanantaina kansainvälisen kestävän arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun palkinnon.
Palkinnon myöntävät Unesco ja kansainvälinen Locus-säätiö.
SARI GUSTAFSSON / LEHTIKUVA
Casagranden mukaan Suomi on pahasti jälkijunassa laminoidun massiivipuun käytössä. Sitä käytetään jo yleisesti Keski-Euroopassa ja Kanadassa.
"Nyt on aika siirtyä teollisesta laiskuudesta takaisin ajatteluun, jossa rakennettu ihmisympäristö tulostuu suoraan ympäröivistä luonnonmateriaaleista, meillä metsästä", hän julistaa.
"Yleisesti ottaen pitäisi lopettaa betonin käyttö maanpäällisissä rakennusosissa."
Casagrandella on toki oma lehmä ojassa, sillä hänen toimistonsa suunnittelee puurakennuksia niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Parhaillaan rakenteilla on muun muassa puukerrostaloja Jokelaan.
ANTTI HÄMÄLÄINEN
Casagranden mukaan yksistään Skotlannissa nyt aloitettavista kerrostaloista 70 prosenttia on CLT-rakenteisia (Cross-Laminated Timber), vaikka kaikilla alueilla ei kasva metsiä juuri lainkaan ja kaikki puu on maahantuotua. Myös Japanissa on kasvavaa kiinnostusta puurakentamiseen.
"Onhan se erikoista, että täällä metsien täyttämässä maassa niitä ei osata hyödyntää. Meillä olisi kuitenkin kaikki edellytykset kehittää puurakentamisesta selkeä vientituote Suomelle", hän sanoo.
Suomessa CLT-materiaalia on valmistettu Kuhmon tehtaassa vasta puolisen vuotta, kun monessa muussa maassa sitä on tehty parikymmentä vuotta.
Casagrande uskoo syynä olevan pitkä betonirakentamisen perinne.
"Me olemme olleet täällä betonin varjossa, mutta sen olisi nyt muututtava. Siitäkin huolimatta, että betoniteollisuus pyrkii tietysti puolustamaan markkinoita kaikin mahdollisin keinoin."
Casagranden toimisto on profiloitunut nimenomaan puurakentamisen edelläkävijänä. Sen kärkihanke Paracity on ratkaisu luonnontuhojen, kuten tulvien ja tsunamin koettelemille seuduille.
Toimisto suunnittelee parhaillaan rakennushankkeita muun muassa Pakistaniin, Japaniin ja Taiwaniin.
Toimisto on suunnitellut kaupunkirakennekonseptin, jossa asukkaat itse rakentavat asuntonsa suurista laminoiduista puukuutioista. Rakennusaineena ovat vajaan kuuden metrin mittaiset tikut, joiden päässä ovat liitokset.
Näin köyhien alueiden asukkaat voivat itse luoda asuinalueita yhdistelemällä ja pinoamalla suomalaisesta männystä tehtyjä moduuleja päällekkäin.
Paloturvallinen moduuli on tehty kestämään tulvia ja maanjäristyksiä.
Taipeissa 15 000 - 20 000 ihmisen asuinalueen rakentaminen on tarkoitus aloittaa ensi vuoden aikana.
Taipeissa 15 000 - 20 000 ihmisen asuinalueen rakentaminen on tarkoitus aloittaa ensi vuoden aikana.
"Me pidetään peukkuja, että lähtee silloin liikkeelle. Se on nyt paikallisesta kaupunginhallituksesta kiinni", Casagrande sanoo.
Pyysimme arkkitehtia valitsemaan suomalaisista betonirakennuksista inhokkinsa ja kertomaan mitä niille pitäisi tehdä.
ERKKI LAITILA / KUVAAJA
1. Malminiitty
Casagrande kommentoi: "Betonilähiöt ovat oman aikansa tuote, rapistuvat pikkuhiljaa. Usein rakennukset on sijoiteltu hienosti luontoon ja puut ovat nyt suuria. Lähiöuudistus voitaisiin tehdä vaihtamalla julkisivujen betonielementit massiivipuuelementteihin. Puulähiö kuulostaa mukavalta."
"Asuin itse Malminiityssä lapsena. Jotenkin niitä rakennuksia teki mieli potkia."
"Uudet asuinalueet pitäisi tehdä ehdottomasti puusta jo kaavavaiheessa. Myös hometalojen ongelmat johtuvat luita myöten kilpailutetun teollisen rakentamiskulttuurin piittaamattomuudesta. Tässä ”tehokkaassa” rakentamisessa ovat mukana kaikki arkkitehdeistä rakennuttajiin, aliurakoitsijoihin ja kuntien virkamiehiin."
"Uudet asuinalueet pitäisi tehdä ehdottomasti puusta jo kaavavaiheessa. Myös hometalojen ongelmat johtuvat luita myöten kilpailutetun teollisen rakentamiskulttuurin piittaamattomuudesta. Tässä ”tehokkaassa” rakentamisessa ovat mukana kaikki arkkitehdeistä rakennuttajiin, aliurakoitsijoihin ja kuntien virkamiehiin."
LEIF ROSAS /REDSTAR
2. Pasila
Casagrande kommentoi: "Koko hoito uusiksi ja puusta. Teräsbetoni ja teräslasi on syytä unohtaa. Myöskään pelkkä rakennusmateriaalin vaihto ei riitä, vaan teollinen kontrolli on laajemminkin avattava, jotta luonto pääsee sisälle ja ryhtyy yhteistyöarkkitehdiksi. Viherkatot, kattoviljelykset, yhteisöpuutarhat, rämeet ja rauniot kuuluvat ihmisen kaupunkikompostiin. Joku vanhoista taloista voitaisiin jättää kolmiulotteiseksi rauniopuutarhaksi."
Casagrande kommentoi: "Koko hoito uusiksi ja puusta. Teräsbetoni ja teräslasi on syytä unohtaa. Myöskään pelkkä rakennusmateriaalin vaihto ei riitä, vaan teollinen kontrolli on laajemminkin avattava, jotta luonto pääsee sisälle ja ryhtyy yhteistyöarkkitehdiksi. Viherkatot, kattoviljelykset, yhteisöpuutarhat, rämeet ja rauniot kuuluvat ihmisen kaupunkikompostiin. Joku vanhoista taloista voitaisiin jättää kolmiulotteiseksi rauniopuutarhaksi."
MARTTI KAINULAINEN / LEHTIKUVA
3. Kouvolan betonikeskusta
Casagrande kommentoi: "Kaupungin betonikeskusta Kymenlaakson puuteollisuuden ytimessä kuvaa monella tapaa kaupungistumiskehitystämme. Se on yhtä suojattu ja kova kuin betoniteollisuus. Sama mylly on jauhanut kymmeniä vuosia ja jauhaa yhä totisena metsän keskellä. Samalla keskustaan pitäisi saada enemmän eloa, ihmiset muuttavat sieltä pois. Keskustan ympärillä kasvaa paljon metsää ja sitä työstetään."
"Toisaalta Kouvolan betonitalot ovat brutaalin kauniita ja niitä pitäisi suojella. "
"Minusta kaupunki on vasta kotelovaiheessa. Betonisesta kotelosta kuoriutuu puinen orgaaninen kaupunki , joka liittää teollisen kaupungin osaksi luontoa. Olisi mielenkiintoista kasvattaa tämä uusi, ihmisen mittakaavainen puinen organismi kasvamaan vaiheittain betonisten kaupunkitalojen lomaan. Miten metsä kasvaa sisälle betonikeskustaan ja avaa betonisen lukon?"
