MARCO CASAGRANDE: KOLMANNEN SUKUPOLVEN KAUPUNKI - TEOLLISEN KAUPUNGIN RAUNIO

• Photo - Permalink

MARCO CASAGRANDE: KOLMANNEN SUKUPOLVEN KAUPUNKI – TEOLLISEN KAUPUNGIN RAUNIO

Marco Casagrande on yksi tunnetuimmista suomalaisista nykyarkkitehdeista, sekä ympäristötaiteilija ja arkkitehtuuriteoreetikko. Casagrande on toiminut vuosina 2004–2009 ekologisen kaupunkisuunnittelun professorina Taiwanissa ja luennoinut yhteensä 25:ssa maassa.

Casagranden työ on poikkitieteellistä, ja hän yhdistelee teoksissaan vapaasti elementtejä arkkitehtuurista, ympäristötaiteesta ja kaupunkisuunnittelusta. Casagrande pyrkii kaupunkisuunnittelussaan teollisen kaupungin luonnonmukaiseen restauraatioon ja hän näkee lohdullisina ne prosessit, joissa ihmiset raunioittavat luonnostaan teollisuuskaupunkia. Tällaisia “orgaanisia sosiaalisia keskuksia” ovat esimerkiksi spontaanit kollektiiviset kaupunkiviljelykset ja “anarkistipuutarhat”, joiden kautta ensimmäisen sukupolven kaupunki jälleensyntyy. Kolmannen sukupolven kaupunki on osallistuvaan suunnitteluun perustuva “ihmisräme” tai “orgaaninen kone”; teollisen kaupungin orgaaninen raunio.

Casagranden arkkitehtuurin ja taiteen välimaastossa liikkuvia töitä on valittu Venetsian biennaaliin neljä kertaa, ja hän on voittanut Euroopan arkkitehtuuripalkinnon 2013 ja Unescon kestävän arkkitehtuurin palkinnon 2015. 

Perjantai 15.1. klo 18.00-19.20 Karl Lindahl -sali (1,5. kerros)

Kuva: Ville Malja 

Kestämätön kehitys

Sandworm @ Wenduine Beach, Belgium 2012

Kaikki paitsi luonto on ennalta suunniteltua. Luonto on siinä mielessä todellinen, että se ei tarvitse ihmisen ajattelua ollakseen olemassa. Ihmistä viehättää todellisuus, kuten sienimetsällä käynti.

Ihmisen vaikutusta ja suhdetta luontoon kuvataan sanalla ekologia. Ekologinen design on suunnittelua, joka ilmentää ihmisen ja luonnon välistä suhdetta tai joka toimii välittävänä tekijänä luonnon ja ihmisluonnon välillä. Design itsessään ei voi korvata todellisuutta, sienimetsällä käyntiä. 

Ihminen on riippuvainen suunnittelusta, joka sopeuttaa fysiikkamme ympäristön vaatimuksiin. Vaatteet, arkkitehtoniset suojat, metsästysvälineet tai vaikkapa veneet ovat osa ihmisen ekologiaa – suhdetta luontoon, joita ilman, paljaana ja omillamme, emme pärjää. Myös saastuttavat kaupungit, tehtaat, avohakkuut, padot joet ja geenimanipuloidut massiivipellot ovat osa ihmisen ekologiaa ja ne on kaikki suunniteltu. 

Teollisesti kasvava ihmislauma pakkautuu kaupunkeihin, joissa mekaaninen ja digitaalinen kulttuuri korvaavat biologisen läsnäolon luonnon kanssa. Luontosuhteesta erkaantunut ihminen traumatisoituu ja ekologiasta muodostuu terapeuttinen käsite. Ilmasto lämpenee, joet saastuvat, ilma on myrkyllistä hengittää. Ekologiaa tarjotaan kaikissa mahdollisissa muodoissa ja pakkauksissa, joista kaikki ovat suunniteltuja kaupungeista karkkipapereihin. 

Kestämätön kehitys tyydyttää nykyihmisen tarpeet tulevien sukupolvien kustannuksella. Ekologisesti kestävä kehitys edellyttää ihmisen toiminnan sopeuttamista muun luonnon kantokyvyn puitteisiin niin, että luonnon monimuotoisuus ja elämää ylläpitävät prosessit eivät vaarannu. Tämä voidaan saavuttaa vain taloudellisen kehityksen kustannuksella. 

Hyvin suunniteltu kestää. Se kestää aikaa, käyttöä ja loppupeleissä kestää vielä luonnonkierrossakin. Hyvin suunniteltu kaupunki kestää luonnon kiertoa, se kestää olla osa luontoa. 

ECODESIGN / HABITARE 2014

Mustionjoki Restoration Team kaipaa paikallisten apua

Etelän Uutiset 11.4.2010

(Raasepori) Neljä Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun opiskelijaa tarvitsee länsiuusmaalaisten apua Mustionjoen kunnostukseen liittyvässä projektissaan. Ryhmässä on kaksi arkkitehtiopiskelijaa sekä vesitekniikan ja rakennustekniikan opiskelija. Kestävän kehityksen kurssikokonaisuuteen liittyvää työtä ohjaa karjaalaislähtöinen arkkitehti Marco Casagrande.

-Projektimme pohjautuu paikallisten ihmisten mielipiteille. Loimme internet-sivuston, jossa keräämme paikallisten ihmisten mielipiteitä joen ekologiaan, virkistyskäyttöön ja kulttuuriin liittyen, ryhmän jäsen Mika Turunen selvittää.

Opiskelijaryhmä toivoo paikallisväestön auttavan selvityksen tekemisessä vastaamalla kyselyyn internetissä osoitteessa http://mustionjokiriverrestoration.jimdo.com.

Projektin tarkoituksena on laatia suunnitelma, raportti ja artikkeli Mustionjoen patoihin liittyen.

-Pyrimme kartoittamaan paikallisten ihmisten mielipiteitä, tuomaan niitä esille ja herättämään asiasta keskustelua. Työmme pohjana on paikallisten ihmisten mielipiteet, Turunen painottaa. Ryhmä on jo kerännyt mielipiteitä seudun yhdistyksiltä.

MUSTIONJOKI RIVER RESTORATION