Tuulessa taipuva talo

Marco Casagrande luontoajattelu näkyy Taiwaniin rakennetussa Chen Housessa

Luonnonvalolla leikittelevä sisätila muistuttaa hieman suomalaista tupaa. Rakennusaineena toimiva punainen meranti-puu tummenee auringossa, mutta kestää niin ajan hampaan kuin hyönteisten hyökkäyksetkin.

Arkkitehti Marco Casagrande on kyllästynyt termiin ”ekologisuus”.

”Ehkä kuusi, seitsemän vuotta sitten nimitys tuntui antavan avaimia tai jotain lupauksia tulevaisuudesta. Nyt tuntuu, että sana on aika vesittynyt ja vääristynyt jonkinlaiseksi trendiksi tai tyyliksi. Yritän itse päästä eroon siitä: kaikki kaupunkisuunnitelmani kyllä liittyvät luontoon, mutta pyrin liittämään ne siihen luontevammin, kuin mitä nykyinen ymmärrys sanasta ekologisuus ehkä tarkoittaa.”

Casagranden omin sanoin yksinkertaiseksi kuvailema luontoajattelu näkyy vahvasti viime vuonna Pohjois-Taiwanin Datun-vuorille valmistuneessa Chen Housessa. Eläkkeellä olevan bisnespariskunnan tilaama maalaistalo esiteltiin The Architectural Review –julkaisussa maaliskuussa ja palkittiin hiljattain World Architecture Community Awardilla.

Mummo tutustutti paikalliseen luontoon

Chenien kevytrakenteinen talo ei pyri linnoittautumaan luonnonvoimia vastaan, vaan joustaa, sopeutuu ja päästää ympäristön sisään. Tärkeäksi taloon vaikuttavaksi tekijäksi muodostui yllättäen naapurin vanharouva Leen paikallistuntemus. Yöllä kaatuneet rakennustelineet esimerkiksi selittyivät vielä viljelemättömän savimaan ja vuoriston lämpöeron synnyttämällä ”lohikäärmetuulella”.

”Tajusin, millaiset voimat siihen paikkaan vaikuttavat: ei vain yksi tuuli, vaan lisäksi taifuunit, tulvat ja maanjäristykset”, arkkitehti kertoo.

Keskustelut Leen kanssa näkyvät lopputuloksessa vahvasti. Rakennus on esimerkiksi nostettu ylös maasta, jotta tulva pääsee alta taloa vahingoittamatta.

”Mummon ansiosta rakennusprojekti pehmeni, ja siitä ratkaisu on tullut paremmaksi.”

Suomalaissilmin Chen Housen silmiinpistävin piirre on taiwanilaiselle maalaistalolle tyypillinen avoimuus. Avoin talo hengittää aivan eri tavalla kuin tiivis rakennus, jonka sisäilmaa kontrolloidaan ilmastoinnilla. Rakenne vaatii kuitenkin tarkkaa suunnittelua.

”Ei siinä ole mitään ihmeellistä. Tietyt vaikuttavat tuulet oppi tuntemaan kun oli tarpeeksi paikan päällä, kuumeneva katto ja harvalautaisesta lattiasta nouseva kylmä ilmavirta taas saavat talon hengittämään – hienoja, yksinkertaisia asioita.”

Luonnonvalo hyödynnettiin seinien ja ikkunoiden harkituilla suuntauksilla ja rakenteilla. Onnenpotku oli, että laskevan auringon valaisema länsiseinä oli samalla hyvin suojassa tuulilta ja sateelta. Suotuisa asema mahdollisti koko seinän harvalaudoittamisen.

”On tosi dramaattista, kun on sisällä ja yhtäkkiä tuntee, että aurinko laskee ja kaikki syttyy.”

Ilma virtaa vapaasti läpi harvan talon ja viilentää sitä. Muurattu tulisija on tarkoitettu tarjoamaan pistemäistä lämpöä, mutta Marco Casagrande havaintojen mukaan Chenit käyttävät sitä lähinnä teenkeittoon.

Lähtökohtana suomalainen lato

Chen Housen materiaaliksi valittiin paikallisten heikosti arvostama tiivis ja raskas punainen meranti-puu. Vahva puu mahdollisti talon kevyet ulottuvuudet.

”Kattorakenteet ovat ihan mielettömän pieniä. Tuntui melkein kuin rakentaisi soitinta.”

Tyylin päävaikutteet tulivat kolmesta suunnasta.

”Lähtökohtana on suomalainen, harvalaudoitettu lato. Talo on myös reaktio paikallisiin olosuhteisiin. Lisäksi japanilaisten puutalojen tuijottaminen on tuonut mukaan oman osuutensa.”

Casagrande korostaa Chen Housen arkkitehtuurin yleispätevää luonnetta.

”Luulen, ettei siinä ole hirvittävästi suoraa kulttuurillista leimaa.”

Seuraavaksi arkkitehdin edessä on suuritöinen kaupunkisuunnitteluprojekti Taipeissa. Kaupungin keskustassa sijaitsevaa mangrovesuoaluetta ollaan kaavoittamassa asutukselle, ja Casagrande toivoo teollisuuden ehdoilla rakennetun kaupungin uuden osan syntyvän luontoa – erityisesti kaupunki hallitsevaa jokea – kunnioittaen.

”Teollisuuskaupunki ajattelee, että luonto on lähinnä vihollinen ja joki on pidettävä poissa. Kaupungin pitäisi kuitenkin pystyä kasvamaan joen ehdoilla.”

Vireillä on myös teatterirakennusprojekti, ja Chen Housekin on poikinut uusia tilauksia samantyyppisille taloille.


Katariina Norontaus
Turun Sanomat 18.6.2009

Chen Houseen alun perin suunnitellut 400 neliötä kutistuivat ympäristön vaatimusten vuoksi 70:een. Talo rakennettiin laajentamismahdollisuutta silmällä pitäen, mutta Chenit eivät lopulta halunneetkaan suurempaa tilaa.




Marco Casagrande
Syntynyt Turussa vuonna 1971.
Taiteilija, arkkitehti ja arkkitehtuurin professori taiwanilaisessa Tamkang yliopistossa.
Tunnetaan myös Bosnian sodassa taistelleena palkkasoturina. Julkaisi aiheesta kohutun kirjan Mostarin tien liftarit (1997).
Työskenteli vuosina 1999-2003 Sami Rintalan kanssa Arkkitehtitoimisto Casagrande & Rintalassa. Vuodesta 2003 toiminut Casagrande Laboratoryssa. Nykyään keskittynyt ekologiseen kaupunkisuunnitteluun.
Yhdistelee teoksissaan elementtejä arkkitehtuurista, ympäristötaiteesta ja kaupunkisuunnittelusta.
Osallistunut mm. Venetsian biennaaliin vuosina 2000, 2004 ja 2006.